Perttu Pölönen kritisoi uudessa kirjassaan Tulevaisuuden identiteetit (2020) tapaamme nojata saavutettuihin titteleihimme ja tilastoihin. Todellisuudessa se, keitä olemme, kiteytyy tarinoihin ja asioihin, joita ei ansioluettelosta löydy. Pölönen esittää kirjassaan titteleiden vastapainoksi taitotitteleitä (esim. kirkastaja, vaalija tai välittäjä), joiden avulla poikkitieteellisyys voitaisiin tuoda mukaan tapaamme puhua itsestämme. Salla kirjoitti blogipostauksessaan, miksi poikkitieteelliset tiimit ovat nykytyöelämässä valttikortti. Taitotitteleiden kautta poikkitieteellisyys sulautuu myös osaksi yksilön tapaa ajatella itseään: en ole ainoastaan yhden ammattikunnan edustaja, vaan yksilö, jonka persoona ja kyvyt sopivat tietynlaisiin työtehtäviin. Lenzillä ajatusta taitotitteleistä hyödynnettiin jo viime vuoden kesätyöhaussa.

Kuulin Lenzin kesätyöhausta maaliskuussa 2020 ja luin tarkkaan kuvatuista projekteista sekä rooleista, joita tiimeihin haetaan. Työpaikkailmoituksessa ei lueteltu latteuksia ja ympäripyöreitä kuvauksia työstä, saatikka tiukkoja raameja koulutustaustasta tai työkokemuksesta. Erityisesti ihmistuntijan roolikuvaus kiinnitti huomioni. Se onnistui vangitsemaan haettavasta roolista jotain oleellista. Tunnistin itseni heti ihmistuntijan kuvauksesta ja tiesin, että voisin sopia kuvailtuun rooliin. Toisaalta olisin myös tiennyt heti, jos mikään rooleista ei olisi sopinut minulle, ja olisin säästänyt aikaa sekä itseltäni että hakemusten lukijoilta.

Lenzin hakemusta kirjoittaessa pääsi punnitsemaan muun muassa arvoja, käyttäytymismalleja sekä tulevaisuuteen suuntautuvia visioita. Hakuprosessissa keskiössä olivat hakijan ajatukset, ideat ja mielenmaisema. Itse koen päässeeni kertomaan hakemuksessa siitä, kuka minä pohjimmiltani olen ja mitä annettavaa minulla olisi maailmalle. Lenz onnistui rekrytoijan keskeisimmässä tehtävässä: työnhakijan persoonan ja maailmankuvan kokonaisvaltaisessa ymmärtämisessä. Tämä ei onnistu pelkillä “liitä ansioluettelosi tähän” ja “kuvaile itseäsi lyhyesti” tyyppisillä kliseillä. Kaikki me haluamme varmasti rekrytoida sopivimmat yksilöt työtehtäviin ja siksi rekrytointimenetelmiä on tärkeää kehittää.

Kuten Salla mainitsi, jos et koe kuuluvasi tiimiin, olet luultavasti vain väärässä paikassa. Lenzissä tiimit kasataan yksilöiden ominaisuuksien perusteella niin, että he muodostavat yhdessä toimivan tiimin. Jotta tiimiin täydellisesti sopivat ja parhaimmat yksilöt löydettäisiin, ei työpaikkailmoituksessa voida hakea iloisia ja oma-aloitteisia työntekijöitä, joita pyydetään täyttämään hakulomakkeeseen aiempi työkokemuksensa. Yksilö ei ole pelkästään ansioluettelonsa osien summa. Mitä muuta hän sitten on tai kenties on olematta? Rekrytoijan on osattava ottaa siitä selvää jo hakuprosessin alkumetreillä.  

Lue lisää:  

Pölönen, P. 2020. Tulevaisuuden identiteetit. Otava 

Säde Juntunen, kasvatustieteilijä ja HR-visionääri