Mitä oman alan työ tarkoittaa? – Ja onko sillä edes väliä?
“Mitä haluat tehdä isona?”
“Mitä haluat lähteä opiskelemaan?”
“Mikä on sun unelmaduuni?”
Näitä kysymyksiä ihan jokainen meistä on varmasti kuullut jossain kohtaa. Mitä ikinä kysymyksiin vastaakaan, voidaan vastausta tavalla tai toisella pitää oman alan työhön liittyvänä. Jos haluaa esimerkiksi opiskella lääkiksessä, on lääkäri oman alan työ. Jos haluaa opiskella kampaajaksi, on kampaaja se oman alan työ. Aina asiat eivät kuitenkaan ole näin simppeleitä. Jos esimerkiksi lukion jälkeen on mennyt kaupan kassalle töihin, toiminut alalla 10 vuotta ja edennyt myymäläesihenkilöstöön, onko kaupan ala tällöin sitä oman alan työtä? Kenties. Mitä jos kuitenkin on tuon kymmenen vuoden aikana opiskellut lääkäriksi: kumpi on silloin oman alan työtä? Molemmat? Kenties.
Yksi aivan oma lukunsa on alat, joille ei ole selkeää yksittäistä työnimikettä tai urapolkua, toisin kuin edellä mainituilla kampaaja-alalla ja lääkärillä. Mikä on esimerkiksi aikuiskasvatustiedettä, kulttuuriantropologiaa, sukupuolentutkimusta tai viestintää opiskelevan oman alan työ? Korkeakouluilla ja oppiaineilla on usein erilaisia urapalveluita ja uratarinoita, jotka auttavat tätä hahmottamaan. Todellisuus voi usein olla jotain ihan muuta. Itse viestintää opiskelevana tiedän esimerkiksi sen, että viestinnän työtehtäviin päädytään usein ties, vaikka miltäkin muilta aloilta kuin viestinnältä. Jos työskentelee viestintäpäällikkönä, mutta on valmistunut vaikka tradenomiksi tai kielitieteilijäksi, mikä se oman alan työ on? Tämä sama ilmiö kyllä pätee monilla muillakin aloilla. Tässä siis pätee usein kuultu klisee: jokainen urapolku on uniikki.
Noniin, pudotetaan tämän blogin TLDR: oman alan työ käsitteenä on oikeasti aika paska. Hear me out, tässä syy: työtä ei tavoitella sen oman alan työn vuoksi, vaan työn merkityksellisyyden vuoksi. Lääkikseen mennään siksi, että lääkärin työ on unelma, eli työ on lääkisopiskelijalle se merkityksellisin mahdollinen. Toisaalta sairaanhoitajaksi opiskellut voi harkita alanvaihtoa huonojen työolojen ja heikon palkkauksen vuoksi, vaikka sairaanhoitajan työ olisikin sitä oman alan työtä. Oman alan työ ei aina siis ole sitä merkityksellisintä työtä, vaikka ideaalitilanteessa sille omalle alalle on haettu sen oman innostuksen ja motivaation kautta, mutta näin ei aina kuitenkaan ole.
On sitten oman alan käsitteestä mitä mieltä tahansa, uskon, että monet allekirjoittavat työn merkityksellisyyden olevan kaiken keskiössä. Työ on kuitenkin ajallisesti yksi ihmiselämän isoimpia asioita. Siihen kannattaa panostaa ja löytää kliseisesti itselleen se oma juttu.
Itse esitänkin toiveen, että kannattaa olla rohkea. Jos se “oman alan työ” ei aidosti työ sitä tarvitsemaasi merkitystä, kokeile jotain uutta. Kyllä, alanvaihto on nykyään yleisempää, mutta ei se silti helppoa ole. Alanvaihto voi olla koko arkeen ja ammatti-identiteettiin iso shokki. Toisaalta onhan se sen arvoista, ei kukaan jaksaa neljääkymmentä vuotta työskennellä merkityksettömässä työssä.
Tärkeä kysymys kuitenkin on: mistä tietää, että mikä työ on merkityksellistä? Valitettavasti vastaus on, että kokeilemalla. Toki oman ammatti-identiteetin täsmentäminen ja kokemuksen kerryttäminen helpottaa asiaa, mutta erityisesti nuorilla ja opiskelijoilla se merkityksellinen työ voi olla enemmän tai vähemmän mysteeri. Sitä me Lenzillä haluamme auttaa. Haluamme auttaa nuoria löytämään merkityksen työstä. Meidän projekteissa nuoret pääsevät yrittäjämäisessä työympäristössä kokeilemaan siipiään ja löytämään työstä sitä merkitystä. Meille yrittäjämäisyys näyttäytyy esimerkiksi työtehtävien mukautumisena ja kokeilunhaluisuutena. Yrittäjämäinen asenne voi siis meidän silmissä aidosti auttaa löytämään työstä sitä merkitystä.
Tämän blogitekstin tarkoitus on ollut auttaa pohtimaan ja reflektoimaan sitä, että mikä on perimmäisin tarkoitus tehdä mitäkin työtä. Jokainen lähtökohtaisesti ansaitsee merkityksellisen työn, on työ sitten esimerkiksi konsultti, yrittäjä, pikaruokalatyöntekijä tai tasavallan presidentti. Merkitys syntyy jokaisen työssä uniikisti ja omalla tavalla. Älä siis jahtaa oman alan työtä vain oman alan työn vuoksi, vaan merkityksen vuoksi.